Ratkaisukeskeiseen työskentelyyn kuuluu olennaisena osana edistymisen, taitojen, vahvuuksien, yrittämisen ja muun hyvän näkeminen ja sanoittaminen. Taustalla on ajatus siitä, että mihin kiinnitämme huomiota, se lisääntyy.
Useimmiten perinteinen tapa toimia on huomata puutteita ja virheitä, asioita, jotka eivät toimi ja huomauttaa niistä. Tämä voi olla hyvin epämotivoivaa missä tahansa vuorovaikutussuhteessa – eikö tuo toinen lainkaan huomaa, kuinka paljon teen ja yritän vaan katsoo vain sitä, mitä en ole huomannut tai osannut tehdä.
Hyvä toiminta ei ole itsestäänselvyys
Monia toimivia asioita pidetään itsestäänselvyyksinä. Vaikkapa hyvää käytöstä, asioiden muistamista tai oppimista. Kuitenkin jokainen näistä on yrittämisen ja taitojen kehittämisen tulos. Erityislapset opettelevat näitä asioita usein pidempään – heille ne eivät ole lainkaan itsestäänselviä. Siksi on tärkeää huomioida onnistumisia pienissä asioissa. Se tuottaa tunteen siitä, että osaan, pystyn sekä samalla mallintaa onnistumista, jotta teon voi toistaa uudelleen vastaavanlaisessa tilanteessa. Samalla luottamus aikuiseen ja hänen tahtoonsa nähdä hyvää vahvistuu. Esimerkkikiitoksia asioista, joita pidetään usein itsestäänselvinä ovat vaikkapa: ”Kiitos, että muistit ottaa tänään kirjat mukaan”, ”Kiitos, että kaikki tervehtivät kauniisti”, ”Hienoa, että osasit perille uuteen luokkaan ja pääsit turvallisesti paikalle”.
Kehu kannattelee
Työnohjaustilanteissa tulee joskus esiin se, että esimiehet kehuvat työntekijöitään työnohjaajalle, mutta työntekijät eivät lainkaan tiedä, miten paljon esimiehet heitä arvostavat. Onkin tärkeää viljellä pientä arvostavaa puhetta arjen pienissä tilanteissa. Aloittaa voi siitä, että alkaa sanoa ääneen sitä, mitä hyvää ajattelee. Tällöin palaute on aitoa ja tulee yleensä luontevasti sidottua tilanteeseen.
Pienellä kehulla tai kiitoksella voi olla valtava, kannatteleva merkitys lapsen ja nuoren elämässä. Muistele vaikka itse – onko jokin tilanne, jossa aikuinen sanoi sinulle jotain hyvää ja muistat sen edelleen, vuosikymmenten päästä? Myös aikuiselle pieni kehu, kiitos tai arvostuksen osoitus voi joskus olla juuri se valo tunnelissa, joka pitää yllä uskoa ja toivoa vaikeassa tilanteessa.
Harjoittele:
- Päätä nähdä tänään edistymistä
- Päätä nähdä tänään yrittämistä ja tekemistä
- Sano ääneen arvostavasti, mitä näet: Huomaan, että….Kiitos, että….Onpa mukavaa, miten…
Teksti: Kirsi Saukkola
Kirsi Saukkola on psykiatrinen sairaanhoitaja ja ratkaisukeskeinen valmentaja ja ADHD-asiantuntija. Blogissaan hän kirjoittaa ratkaisukeskeisyydestä ja sen sovelluksista mm. koulutyössä.
